Kokeiluja ja kokkailuja

Tanjan keittiössä tehdään jatkuvasti kokeiluja vihannesten säilömiseen ja kehitellään uusia reseptejä. Taustalla on pyrkimys hyödyntää kotimaisten luomuvihannesten sisältämiä vitamiineja mahdollisimman monipuolisesti, myös satokauden ulkopuolella. Tavoitteena on myös minimoida hävikkiä keksimällä käyttöä myös vihannesten varsille, lehdille ja kuorille.

Ikkunalaudoilla kasvaa alkutalvesta mm. paprikaa, tomaattia, chiliä, ufokurpitsaa, inkivääriä ja kurkkua, ja näistä kaikista laaja kirjo eri lajikkeita. Kevään tullen, kun luomutilan kasvihuoneelta taimet istutetaan peltoon, nämä kokeilukasvit siirtyvät kasvihuoneelle, väljempiin tiloihin kasvamaan ja nauttimaan kesän lämmöstä.

Pihapellolla kypsyy kesän aikana vaihteleva määrä latva-artisokkaa, lehtiselleriä, purjoa, kesäkurpitsaa, perunaa, kukkakaalia ja jäävuorisalaattia - luomuna, tottakai!

Hapansäilöntä

Hapansäilöntä eli fermentointi on kiehtova ja aikaa vaativa säilöntätapa. Se vaatii tarkkuutta, riittävää hygieniaa ja pitkäjänteisyyttä. Mutta kun nämä asiat ovat kunnossa, niin hapatettavaa voi kehitellä melkein mistä tahansa: kaalia hapatetaan ympäri maailmaa, mutta hapansäilöä voi vaikka sieniä, kalaa tai marjoja.

Hapattamisen ehdottomia etuja on sen edullisuus. Se ei vaadi energiaa eikä kalliita laitteita tai pakkausmateriaaleja. Hapattaminen myös säilyttää kohtalaisen hyvin vihannesten sisältämät vitamiinit. Hapansäilöntä perustuu maitohappobakteerien aikaansaamaan käymiseen, minkä seurauksena tuotteen pH laskee ja haitallisten mikrobien toiminta estyy.

Hapattamisesta löytyy paljon tietoa ja reseptejä, mm:

https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/hapansailonta/

https://www.viimeistamuruamyoten.com/fermentoinnin-perusteet-ja-miksi-fermentoida/

Luomuvalkosipuli

On suorastaan hämmentävää, miten kaupan hyllyt notkuvat ulkomaalaisia valkosipuleita, kun sille löytyy myös kotimaisesta maaperästä hyvät kasvuolosuhteet.

Tanja on tarttunut tähän haasteeseen, ja tavoitteena on saada seuraavalle kasvukaudelle myyntiin kotimaista luomuvalkosipulia. Syksyllä 2020 hän korjasi ensimmäisen sadon, jolle olisi ollut jo monta ostajaa, mutta Tanja päätti pysyä suunnitelmassaan: Lokakuun lopussa, kun maa on vielä juuri ja juuri riittävän lämmintä, jotta valkosipuli pääsee juurtumaan, hän istutti kaikki 2000 kynttä multavaan, ravinteikkaaseen maahan. Seuraava kevät näyttää, miten juurtuminen onnistui ja oliko talvehtimiselle otolliset olosuhteet.

Ohjeita valkosipulin kotikasvatukseen löytyy mm. täältä:

https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/talvivalkosipulin-luonnonmukainen-viljely/